Tänään oli tarkoitus lähteä Poikien kanssa satutunnille, mutta kun ulkona oli kiva lumisateinen ilma, päätin, että jäädäänkin kotipihalle. Tiedä millon taas tulee märkää räntää tai jopa vettä, niin silloin voidaan suunnata kohti kirjastoa.
Pihalla Pojan kanssa touhuillessa (Vauva otti nokosia vaunuissa) tulin siinä ajatelleeksi, että ei se lapsi paljoa tarvitse, ollakseen onnellinen. Yleensä meidän Poika ei kauhean kauan viihdy yhden tekemisen parissa, mutta nyt, ei tarvittu kuin ojanpenkka, iso kuusi, jonka alaoksat viistää maata, ja vähän pensasaitaa, niin maja ja RIEMU oli valmis! Siinä se touhusi reippaan tunnin, samalla muutaman metrin alueella :D Oli kyllä ilo seurata, kun toinen posket punasena touhuaa ja höpöttää :)
Pojan ollessa maja hommissa, minä hieman toteutin itseäni talvisten pihakoristusten suhteen:
Kuusen oksia tonkkaan!!
Olisin tuohon toiseenkin laittanut, mutta kansi oli niin jumissa, että pitää odottaa, että voimaMies saapuu töistä kotiin ;) Kuusen oksiin kehittelen tässä sitten vielä jotain kivaa koristetta, kunhan ehdin ja saan aikaiseksi!
Tällä hetkellä työn alla on tämä:
Ja voi että osaakin ärsyttää, kun onnistuin aina sotkemaan langan pahalle solmulle.. Rasittavaa sitä koittaa sitten aukoa, ja siinä menee paljon rajallista neulomisaikaa hukkaan!! Mutta minkäs teet.. Ei auta kuin kärsivällisesti aukoa solmuja :)
Mukavan lumisateista päivää kaikille lukijoille!
